Tänään, reilu 6viikkoa "projektin" aloittamisesta, näytti vaaka -10,3kg!  Olipa tulos superdieetin osalta mitä tahansa, niin noita menetettyjä kymmentä kiloa en halua koskaan enää nähdä ja olen ylpeä siitä, että eka kymppi on rikottu! Antaa hurjasti lisätsemppiä seuraavan kympin nujertamiseen.

Oon ajatellut palkita itseeni jollain tapaa aina viiden kilon välein.Ekat viis kiloo selätettyäni, ostin istelleni uudet I-H-A-N-A-T salikengät. Nyt kävin päivittämässä ylikasvanutta kuontaloa taas vähän malliinsa. Seuraavaa kohdetta en ole vielä keksinyt, mutta pitää alkaa miettiä..

Sunnuntaina on ensimmäisen kummityttöni rippijuhlat. Jännä.. eihän tässä itse oo vanhentunu yhtään ja toinen jo rippikoulussa ;). Ajattelin antaa juhlissa itselleni luvan pieneen herkutteluun. On aika alkaa opetella silläkin saralla sitä kohtuutta, koska en mä ilman herkkuja meinaa loppuelämääni viettää. Täytyy vaan oppia, että kaikkea ei kahvipöydässä tarvi maistaa ja ihan jokaisessa arkipäiväisessä kahvipöydässä ei tarvii ottaa mitään. Juhlassa tämä kuitenki mun mielestä ok. Vielä pari viikkoa sitten mietin kauhulla miten selviän esimerkiksi nyt näistä rippijuhlista ilman ylilyöntiä, sillä olen aina ollut makean perään. Nyt olo on kuitenkin täysin luottavainen. Toivottavasti myös olen itse sen luottamuksen lujuinen. Kyse on kuitenkin niin yksinkertaisesta asiasta kuin itsekuri, enkä millään voi uskoa, että ainakaan näin pian näiden dieettiviikojen jälkeen homma repeis täysin käsiin. Eli luottavaisella mielellä lähden ns. normaaliin arkeen tän superin loputtua. Jos jotain liiallista lepsumista jossain vaiheessa alkaa olla ilmassa, niin ymmärrän sen toivottavasti itse, mutta lisäksi olen antanut miehelle täyden oikeuden mainita asiasta :) kyllä tästä hyvä tulee!